Kansanedustaja Jyrki Kasvi:
TYÖNANTAJILLE EI SAA ANTAA OIKEUTTA SÄHKÖPOSTIURKINTAAN
- poliisi tutkikoon rikokset

Tänään lähetekeskustelussa ollut "urkintalakina" tai "Lex Nokiana" tunnettu lakiesitys antaa esimerkiksi yrityksille, yliopistoille tai taloyhtiöille oikeuden selvittää sähköpostin ja muun verkkoliikenteen tunnistetietoja. Kansanedustaja, Vihreiden varapuheenjohtaja Jyrki Kasvi kiinnitti puheenvuorossaan huomion siihen, että laissa viranomaisille perinteisesti kuulunutta valtaa annetaan yhteisötilaajille; esimerkiksi tietotovuotoepäilyssä esitutkinnan hoitaa jatkossa poliisin asemasta yhteisötilaaja.

Lakia on perusteltu yrityssalaisuuksien turvaamisella. Suomesta ei kuitenkaan tiedetä yhtään tuomioon johtanutta tapausta, jossa yrityssalaisuuksia olisi vuodettu sähköpostilla. Sen sijaan yritysten urkintatapauksia tiedetään: Soneran vuosien 1998-2001 teleurkinta johti ehdollisiin vankeustuomioihin, kun taas Nokian vuosien 2000-2001 sähköpostiseulonta ehti rikoksena vanheta, minkä vuoksi yritys ei joutunut oikeuteen, muistutti Kasvi.

- Ymmärrän, että työantajapuolella haikaillaan sata vuotta sitten taakse jääneeseen "patruunoiden aikaan", jolloin työnatalajilla oli monenlaista kontrollivaltaa työntekijöihinsä. Sen sijaan ihmettelen miksi vaatimukset menevät näin hyvin läpi, ja muun muassa pääosa ammattijärjestöistä on tukenut lain säätämistä. Ei kai se että laittoman urkinnan epäillään olevan laajalti käytössä, ole peruste tehdä oikeuksia polkevasta toiminnasta laillista, ihmettelee Kasvi.

Tiedotusvälineiden lähdesuoja on lakiesityksessä yritetty turvata, sillä yhteisötilaaja ei saa selvittää tunnistetietoja jos viestien kohteena on media. Mutta mistä työnantaja voi etukäteen tietää, onko viestien vastaanottajana kilpaileva yritys vai lehden toimitus? Ei mistään. Ja kun asia selviää, vahinko on jo tapahtunut.

- Tunnistetietojen ja jopa viestien sisällön tutkiminen saattaa olla vakavissa rikoksissa perusteltua. Oikeusvaltion periaatteiden mukaista on kuitenkin rajata tietojen saajaksi poliisi ja tietojen saamisen päätöksentekijäksi tuomioistuin. Nyt esitetty lakimuutos osoittaa, että päättäjien piirissä ja työmarkkinajärjestöissä ei ymmärretä sähköisten oikeuksien merkitystä, toteaa Kasvi.